Vihainen olo johtuu usein reaktiivisuudesta – mitä sille voi tehdä?

Jaa artikkeli:

Sisältö

Onko sinulla tapana hermostua helposti tai reagoida voimakkaasti pieniin asioihin?

Reaktiivisuus voi huomaamattasi hiipiä osaksi arkeasi ja aiheuttaa negatiivisia tunteita tai käyttäytymistä. Se ei kuitenkaan ole pysyvä tila – reaktiivisuuden hallintaan on olemassa keinoja, jotka voivat parantaa hyvinvointiasi merkittävästi. Kerron sinulle miten reaktiivisuus näkyy, mistä se voi johtua sekä miten voit alkaa vapautua sen otteesta.

Oletko voimakkaasti reaktiivinen?

Reaktiivisuus lyhyesti tiivistettynä on sitä, että reagoit herkästi ja voimakkaasti. Se voi tapahtua vain  omassa mielessäsi tai sitten näkyvästi.

Jos tiputat jotain, miten reagoit?

Kun joku sanoo ryhmässä jotain mielestäsi typerää tai tiedät tietäväsi asiasta paremmin, miten reagoit? Voitko antaa sen olla?

Miten reagoit kun tapahtuu jotain epämiellyttävää arjessa?

Miten reaktiivisuus voi näkyä?

Reagointi voi olla monenlaista:

Huutamista
Hermostumista
Ärähtelyä
Huokailua
Kiroilua
Vetäytymistä
Pakenemista
Pakko soittaa heti läheiselle ja avautua asiasta. Tai laittaa viestiä.
Rattiraivoa
Syömistä
Ylianalysointia

Oikeastaan se voi olla mikä vaan toimintamalli, jonka huomaat toistuvan aina, kun joudut tietynlaiseen tilanteeseen.

Ylikuormitus ja uupumus ovat yhteydessä reaktiivisuuteen

Yksinkertaisesti tämä voi näyttäytyä niin että pinna on kireällä. Tämä voi usein johtua myös toki siitä, että olet ylikuormittunut ja uupunut. Joko akuutisti tai kroonisesti.

Mutta on mahdollista myös, että voimakas reaktiivisuus on opittu toimintamalli.

Onko vanhempasi voimakkaasti reaktiivisia? Vietätkö aikaa ihmisten kanssa, jotka ovat voimakkaasti reaktiivisia?

Se tarttuu helposti.

Voimakas reaktiivisuus pitää yllä lihasjännityksiä

Reaktiivisuus itsessään pitää jo hermostoa valppaudessa koko aika valmiina reagoimaan. Reaktiivisuus ei anna lihaksien tai oikeastaan minkään muunkaan rentoutua kunnolla koska on valmis koko aika reagoimaan.

Voimakkaasti reaktiivisen ihmisen seurassa joutuu muutkin olla koko ajan varpaillaan (kumppani, lapset, eläimet…) ja tämän takia vaikuttaa muihinkin kuin vain itseesi.

Reaktiivisuuden kasvaminen on merkki siitä, että nyt on joku asia hullusti. Joku häiritsee nyt. Joku on ylikuormittanut suuresti!

Miten voit vähentää reaktiivisuutta?

Voit itse alkaa tietoisesti vähentämään reagointia: ANNA OLLA. Älä kontrolloi, älä puutu, älä välitä. Hengitä. Odota. Toista uutta toimintamallia.

💡Kun hermoston tila ja kokonaisvaltainen hyvinvointi elämässä paranee, myös reaktiivisuus vähenee (toki voit joutua tekemään silti sen kanssa tietoisesti töitä koska se voi olla jopa koko elämän ollut toimintamalli).

Kun lähdetään purkamaan tilannetta eli eheytymään (healing), suosittelen koko kehon syvärentouttavaa vyöhyketerapiaa, jonka avulla pääset juurisyiden pariin.

Vyöhyketerapiaan ajan aikuiselle pääset varaamaan täältä www.vello.fi/valonkehto

Lapsien reaktiivisuus: itku, raivarit, nyrkit, huono käytös

Vanhempien, erityisesti äidin reaktiivisuus, voi näkyä myös vauvassa (ja isommissa lapsissa), sillä lapset ovat aina peili sille, mitä meissä aikuisissa tapahtuu.

❗️Reaktiivisuuden määrän näkee myös vanhemmista lapsista ja se kertoo lähes AINA siitä että lapsi on ylikuormittunut.

Lapset voivat reagoida monella eri tapaa myös, mutta useimmiten se on itkua, huutoa, ”huonoa käytöstä”, hyökkäävää käytöstä. Jokainen lapsi on kuitenkin yksilö ja reagoi omalla tavallaan, kuten aikuinenkin.

‼️Lastenohjelmissa ja äänikirjoissa/-saduissa on reaktiivista toimintaa erittäin paljon, mikä tarttuu helposti ja antaa toimintamallin. Kannattaa katsoa tarkkaan mitä viihdettä kuluttaa.

Mikäli haluat apua lapsen reaktiivisuuden kanssa (ja omasi) voit varata täältä ajan vyöhyketerapiaan tai äänimaljahoitoon www.valonkehto.fi

Reaktiivisuus & uutiset

Olen aiemmin somessa puhunut, että en kuluta mitään uutisia. En lehdistä, netistä, tv:stä enkä radiosta. Enää en näe kaupassa edes lööppejä, ellen itse tietoisesti päätä tarkistaa, mikä sairaus on tänään nostettu esiin.

Uutiset ovat hyvin harvoin neutraaleja. Niiden tehtävä on saada ihminen tuntemaan (=reagoimaan), Jos ihmeiselle ei tulisi tunnetta, ei lehtiä tai mitään uutisia myytäisi juurikaan. Uutiset herättävät hyvin harvoin reaktiota, jolloin tunnet syvää kiitollisuutta ja rauhaa. Ne herättävät lähes aina pelkoa, epätoivoa, huolta, vihaa, turhautumista, katkeruutta jne.

Mitä sitten?

Kyseiset tuntemukset on suurin keino millä sinut pidetään pois sun omasta voimasta, jolla voit saavuttaa elämässäsi mitä vaan. Mitä vaan. Mukaan lukien terveyden ja onnen.

Tässä kirjoituksessa ei ole missään tapauksessa kyse tunteiden tukahduttamisesta tai välttelystä. Tunteita ehdottomasti pitää tuntea.

Mutta onko tarvetta tuntea pelkoa tunnin välein, kun luet uutisia? Entä rattiraivoa jne.?

Saatat pitää myös näistä